Suomi on korkeassa valmiudessa, sillä se jakaa pitkän rajan Venäjän kanssa. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukraineen vuonna 2022 maa siirtyi historiallisesti neutraalista asemastaan liittymään Natoon. Tuore tutkimus Suomen puolustusministeriöltä osoitti, että huikeat 82% kansalaisista on valmiita puolustamaan maatansa, ja monet valitsevat osallistua vapaaehtoiseen sotilaskoulutukseen.
Yksi keskeinen elementti Suomen kohotetussa puolustusstrategiassa on sen pitkäaikainen ”kokonaisvaltaisen turvallisuuden” strategia, joka on kehittynyt talvisodan aikana Neuvostoliittoa vastaan vuonna 1939 saatujen oppien perusteella. Tämä strategia korostaa resilienssiä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, mobilisoimalla paitsi hallituksen myös liiketoiminnan, järjestöt ja siviilit yhteistyössä suojaamaan eri riskeiltä, mukaan lukien luonnonkatastrofeilta.
Lisäksi puolustusministeriö, jota ohjaa sihteeri Petteri Korvola, korostaa, että kansalaiset voivat osallistua puolustukseen eri sosiaalisten roolien kautta. He voivat osallistua paikallisiin koulutuksiin, joita tarjoaa Puolustuskoulutusyhdistys, joka tarjoaa vuosittain noin 2 000 ilmaista kurssia, kattaen aiheita kyberturvallisuudesta selviytymiskykyyn.
Lisäksi Suomi määrää, että kaikkien yli 1 200 neliömetrin rakennusten on oltava varustettuina pommisuojilla, mikä alleviivaa sen sitoutumista kansalliseen turvallisuuteen. Yli 50 000 suojan ollessa ympäri maata, nämä tilat voivat majoittaa noin 4,8 miljoonaa asukasta hätätilanteissa. Kun Suomi mukauttaa puolustusmekanismejaan, sen malli voi todellakin vaikuttaa Euroopan turvallisuusstrategioihin jatkuvien uhkien kasvaessa.
Suomen Puolustusvalmius: Kokonaisvaltainen Lähestymistapa Huolestuttavina Aikoina
Suomen Kohonnut Valmius
Suomi on valppaana kasvavien jännitteiden edessä Venäjän kanssa, erityisesti sen jälkeen, kun tämä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Historiallisesti neutraali Suomi on muuttanut kantaansa ja liittynyt Natoon, mikä korostaa voimakasta sitoutumista puolustukseen. Tuoreiden tutkimusten mukaan Suomen puolustusministeriöltä huikeat 82% suomalaisista ilmaisee valmiutensa puolustaa isänmaataan, ja monet aktiivisesti etsivät vapaaehtoisia sotilaskoulutusvaihtoehtoja.
Kokonaisvaltainen Turvallisuusstrategia
Suomen puolustusasenteen ytimessä on ”kokonaisvaltainen turvallisuus” -strategia, joka on kehitetty talvisodan kokemuksista Neuvostoliittoa vastaan vuonna 1939. Tämä strategia edistää resilienssiä kaikilla yhteiskunta-alueilla varmistaen, että ei vain hallitus, vaan myös liiketoiminta, järjestöt ja kansalaiset työskentelevät yhdessä erilaisten riskien, kuten mahdollisten sotilaallisten konfliktien ja luonnonkatastrofien, vähentämiseksi.
# Kokonaisvaltaisen Turvallisuusstrategian Edut ja Haitat
Edut:
– Edistää yhteisön osallistumista ja resilienssiä.
– Varmistaa valmiuden monenlaisia kriisejä vastaan, sotilaallisista uhista luonnonkatastrofeihin.
– Edistää turvallisuustietoisuuden kulttuuria kansalaisten keskuudessa.
Haitat:
– Vaatii merkittävää koordinointia eri sektorien kesken, mikä voi olla haastavaa.
– Rahoitusta koskeva taakka liiketoiminnalle ja paikallisille hallituksille valmiuden ylläpitämiseksi voi olla merkittävä.
Kansalaisten Osallistuminen ja Koulutusohjelmat
Suomen puolustusministeriö, jota johtaa sihteeri Petteri Korvola, kannustaa kansalaisten osallistumista maan puolustusponteisiin eri roolien kautta. Yksi merkittävimmistä aloitteista on laajamittainen koulutus, jota tarjoaa Puolustuskoulutusyhdistys. Tämä organisaatio tarjoaa vuosittain noin 2 000 ilmaista kurssia, kattaen keskeisiä aiheita, kuten kyberturvallisuutta, ensiapua ja selviytymisstrategioita.
Turvallisuuden Infrastruktuuri
Fyysisten turvallisuusjärjestelmien osalta Suomi on määrännyt, että kaikki yli 1 200 neliömetrin rakennukset on varustettava pommisuojilla. Tämä sääntely heijastaa ennakoivaa lähestymistapaa kansalaispuolustuksessa, ja ympäri maata on yli 50 000 pommisuojaa, jotka voivat majoittaa noin 4,8 miljoonaa ihmistä hätätilanteissa. Tämä laaja infrastruktuuri ei ainoastaan paranna turvallisuutta, vaan myös antaa mielenrauhaa väestölle.
Trendit ja Innovaatiot Suomen Puolustuspolitiikassa
Suomen malli, joka integroi kokonaisvaltaiset turvallisuuskeinot, voi johtaa uusiin trendeihin Euroopan puolustusstrategioissa. Kansat, jotka kohtaavat samanlaisia uhkia, voisivat ottaa oppia Suomen kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, jossa hallitus, yksityissektori ja kansalaiset tekevät tiivistä yhteistyötä resilienssikehyksen rakentamiseksi.
Lopuksi
Kun Suomi mukauttaa puolustusstrategioitaan muuttuvissa geopoliittisissa olosuhteissa, sen ennakoivat toimenpiteet ja vahva yhteisön osallistuminen asettavat sen mahdolliseksi vaikuttajaksi laajemmissa Euroopan turvallisuusaloitteissa. Maan sitoutuminen kansalliseen turvallisuuteen toimii esimerkkinä resilienssistä epävarmoina aikoina.
Lisätietoja Suomen puolustusstrategioista ja aloitteista saat vierailemalla Suomen puolustusministeriössä.
